Venäjän talouspakotteet lisäävät kotimaisen puun tarvetta
Euroopan unioni kiristi pakotteita Venäjää kohtaan, kun se hyökkäsi uudelleen Ukrainaan 24.2.22. EU:lla on nyt käytössään Venäjää vastaan neljä pakotepakettia, joita todennäköisesti vielä tiukennetaan, jos kriisi syvenee. Pakotteiden sekä puutavarayhtiöiden oma-aloitteisen vetäytymisen seurauksena puun tuonti Suomen itänaapurista tyrehtyi.
Suomeen tuodusta puusta kolme neljäsosaa on tullut Venäjältä. Venäjältä on tuotu Suomeen pääasiassa haketta ja kuitupuuta, tukin osuus oli viime vuonna vain kolmisen prosenttia tuontipuun määrästä. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin Suomeen noin 9,3 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta haketta oli 3,4 miljoonaa kuutiometriä ja jätepuuta 0,5 miljoonaa kuutiometriä.
Venäjältä on tullut Suomeen metsäsektorin tuotteita noin puolen miljardin euron arvosta, mutta Suomi on kuitenkin vienyt enemmän metsäsektorin tuotteita rajan tuolle puolelle. Tuontipuun määrä romahtanee myös kahdesta seuraavaksi tärkeimmästä maasta Virosta ja Latviasta, sillä ne tarvitsevat uudessa tilanteessa oman puunsa kotimaisen kysynnän tyydyttämiseen.
Kysyntä vaikuttaa kuitupuun hintaan
Metsänomistajat ovat olleet jo pitkään tyytymättömiä kuitupuun hintaan, joka on noin kolmasosa tukin hinnasta. Erityisesti ensiharvennusleimikoista maksettava alhainen kantohinta on tuonut monia ongelmia kentälle. Hinta vaikuttaa välillisesti metsänomistajien halukkuuteen hoitaa nuoria metsiä sekä jopa ensiharvennustyön laatuun.
Ensiharvennusten korjuujäljen laatu on ollut jo pitkään yleisesti heikkoa, vaikka toteuttajissa on mukana todella taitavia kuljettajia. On hätkähdyttävää, että Metsäkeskuksen korjuujäljen laadun tarkastusten mukaan ainoastaan vajaa viidennes harvennuksista on tehty metsänhoidon suositusten mukaisesti ja toinen viidennes työstä on tehty metsälain vastaisesti. Nuoret metsät harvennetaan yleisesti liian voimakkaasti.
Kuljettajien mukaan alhaiset taksat pakottavat tekemään työn urakalla, jolloin kiire heijastuu suoraan korjuujäljen laadussa. Yrittäjän on tulevaisuudessa pakko saada useampi euro lisähintaa kuutiometrille, jotta työt voivat jatkua. Nykyisillä kuitupuun hinnoilla lisäkustannusta ei ole varaa siirtää enää kantohintaan.
Markkinat määräävät lopulta hinnat. Ruotsissa puulle on tullut jo jokunen euro lisähintaa kuutiometrille, sama lienee Suomessakin edessä. Ensiharvennuksia ei kuitenkaan kannata viivästyttää mahdollisen huonon korjuujäljen pelossa, vaan työ kannattaa tehdä huolella ja metsänhoidollisesti oikeaan aikaan. Esimerkiksi ennakkoraivaus parantaa työn jälkeä.
Nuoret metsät kuntoon
Taimikonhoidon ja ensiharvennusten rästit nousivat 1980-luvulta yli 30 vuoden ajan. Valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan maassamme on yhteensä lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on myöhässä.
Kuitupuun kysynnän lisääntyessä ja puuston ikärakenteen muuttuessa ensiharvennusrästit ovat alkaneet pikkuhiljaa vähetä. Takavuosina ensiharvennusrästejä on yritetty purkaa erilaisilla kampanjoilla ja jopa määräaikaisilla verohuojennuksilla. Markkinavoimat purkavat rästejä kuitenkin lähitulevaisuudessa tehokkaammin.
Suomessa on ollut vielä maantieteellisiä alueita, joissa ensiharvennusmetsien puusta ei ole syntynyt kilpailua. Esimerkiksi monet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun riukumetsät ovat saaneet riukuuntua usein rauhassa. Samoin heikosti kantavat talvikorjuuleimikot, joista ainespuukertymä on ollut vähäinen, ovat menneet heikosti kaupaksi.
Venäjän talouspakotteiden, Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan valmistumisen 2023 sekä vihreän siirtymän tuoman uusiutuvan energian tarpeen yhteisvaikutuksesta puun kysyntä on jatkossa varmaa myös näillä alueilla.
Kuitupuuta käytetään yhä enemmän energiantuotantoon
Suomi on sitoutunut siirtymään kivihiilestä pois jo lähivuosina. Vihreän siirtymän politiikan mukaan myös polttoturpeen käytöstä luovutaan mahdollisimman pian. Päästöoikeuksien hinta kohosi hieman ennen Ukrainan sotaa yli 90 euroon hiilidioksiditonnilta. Vaikka hinnat tulevatkin kriisin seurauksena alas, uusiutuvaan energiaan joudutaan turvautumaan. Sähkön käyttö kuitenkin lisääntyy työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 82 terawattitunnista noin 92 terawattituntiin. Turvetuotannon alasajoa on paikattu paljon Venäjältä tuodulla hakkeella sekä kuitupuun poltolla.
Uudessa tilanteessa joudumme lisäämään ainakin väliaikaisesti turpeen käyttöön energiantuotannossa. Lisäksi tuulivoimalla tuotettu sähkö lisääntyy tuntuvasti. On kuitenkin vaarana, että kuitupuuta käytetään yhä enemmän energiaksi. Tällöin puuta ei jalosteta korkeimman asteen tuotteeksi, mikä olisi kokonaiskestävyyden kannalta parasta.
Suomessa on valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan yli 450 000 hehtaaria sellaisia riukuvaiheen metsiä, joissa puusto on jäänyt järeytymättä jo taimikkovaiheesta saakka jatkuneen hoitamattomuuden vuoksi. Näiltä kohteilta kertyy vain niukasti kuitupuuta, joten ne kannattaa korjata kokonaisuudessa energiapuuksi.
Huoli kohtuuhintaisesta energiapuusta
Venäjän hyökkäys naapurimaahan sekä siitä aiheutuneiden pakotteiden seurauksena valtioneuvoston varautumisen työryhmä on esittänyt toimia, joilla voidaan lisätä metsähakkeen saatavuutta huoltovarmuuden ja kohtuuhintaisen energian turvaamiseksi.
Haketta pyritään saamaan tukitasoja nostamalla ja lieventämällä nykyisen kemera-asetuksen ehtoja nuoren metsän hoidon tuen osalta. Merkittävimmät muutokset olisivat, että tuki nousisi 20 eurolla 450 euroon hehtaarilta ja hoitotyön yhteydessä vaadittava runkopuun poistuma alenisi pohjoisessa Suomessa 800 runkoon hehtaarilla, ja muualla Suomessa 1000 runkoon hehtaarilla.
Kemera-asetusmuutos on parhaillaan lausunnolla 29.4.22 saakka ja tullee myös melko pian voimaan. Asetusmuutos on tervetullut, koska nuoren metsän hoidon tukia on jäänyt viime vuosina runsaasti käyttämättä. Muutos mahdollistaa monien uusien kohteiden tulemisen tuen piiriin.
Kuitu- ja energiapuu ei lähde metsistä liikkeelle, jos emme pysty kouluttamaan uusia kuljettajia. Pieniläpimittaisen puun korjuuseen soveltuvaa konekalustoa ja työskentelytekniikkaa on edelleen kehitettävä. Viimeistään nyt on syytä vastata näihin haasteisiin, jotta saamme puun liikkeelle.
Markku Remes
Johtava metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus