Maatalous ja metsänhoito yhdistyvät Pohjanmaalla
Teksti: Simana Oy/Heikki Hamunen, kuvat: Tapani Uusikylä
Vain joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maa- tai metsätalousyrittäjä. Haapavetinen Jukka Pekkala, 47, uskoo tulevaan ja haluaa nopeuttaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Kolme vihreää John Deere -traktoria seisoo parkissa. Pihapiiristä avautuu näkymä peltoaukeille, joiden lomasta nousee metsäalueita. Asuintalon lisäksi pihan tuntumassa on halleja ja muita maatilan rakennuksia. Pihalla astelee onnellinen mies.
— Mielekäs työ yrittäjänä antaa toimeentulon lisäksi elämyksiä ja mielekkäitä haasteita. Perhe-elämässä palikat ovat asettuneet kohdilleen erittäin hyvin. Oma ja lähipiirin terveys on hyvä. Olen erittäin tyytyväinen, sanoo metsätalousinsinööri ja yrittäjä Jukka Pekkala.
Enää yksi kymmenestä
Pekkalan kaltaiset, omalla tilallaan asuvat maa- ja metsätalousyrittäjät ovat metsänomistajina yhä harvinaisempia. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan tällä hetkellä vain noin joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maa- tai metsätalousyrittäjä. Muutos on ollut raju, sillä 1970-luvun alussa noin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta metsänomistajasta oli maanviljelijöitä. Maaseudun yleisestä rakennemuutoksesta huolimatta Haapavedellä maataloustuotanto on kuitenkin vielä voimissaan.
— Meidän seudulla on vielä paljon tilalla asuvia metsänomistajia, myös perinteisiä maanviljelijä-metsänomistajia. Maaseudun tyhjeneminen on globaali ilmiö, mutta en käytä energiaa sen murehtimiseen.
Pekkala uskoo myös tulevaisuuteen ja tutustuttaa jälkikasvuakin metsätalouteen.
— Tulevaisuuden osalta on tärkeää, että osaisin herättää lapsilleni kiinnostusta metsänhoitoon, tai jopa intohimoa. Voihan metsiä myydä kenelle vain – tärkeintä on, että omistajalla on kiinnostus metsiin.
Pekkalan uusioperheessä lapset harrastavat aktiivisesti, mikä pitää vanhemmat jatkuvassa liikkeessä. Metsässä tällä kertaa mukana Niilo, seitsemän vuotta.
Käytännön ääntä, kiitos
Pekkala pitää siitä, että maa- ja metsätaloudessa ollaan tekemisissä konkreettisten asioiden kanssa. Hän pyrkii ulkoistamaan koneiden ja rakennusten korjauksia, mutta ajaa itse etenkin maanviljelyn sesonkeina pitkää päivää traktorin penkillä ja hakeutuu raivaussahan kahvoihin.
— Raivatessa näkee työn jäljen, joka palkitsee tekijänsä.
Alkutuotannosta käytävää julkista keskustelua Pekkala haluaisi ravistella.
— Näissä hommissa maalaisjärki on arvossaan, mutta julkisessa keskustelussa huomaa, miten hukassa vaativissa asemissa olevat ihmiset ovat perusasioiden kanssa. Tämä koskee niin metsäkeskustelua kuin ruoan tuotantoa.
Pekkala toivoo, että alkutuotannossa käytännön työtä tekevien sana painaisi enemmän.
— Järjettömyyksiä tulee usein Brysselin suunnasta, mutta ei kotimaankaan keskustelussa aina arkijärjen määrällä voi kehua. Betoniviidakoissa voi vieraantua elämän perusasioista.
Kuumana käynyt metsäkeskustelu on Pekkalan mukaan yksi esimerkki. Metsiin kohdistuu näinä aikoina erilaisia toiveita enemmän kuin koskaan aiemmin.
— Uskon, että metsäkeskustelussa lopulta järki voittaa. Tehokas viljelymetsätalous ajallaan tehtyjen taimikonhoitotöiden, harvennusten ja uudistushakkuiden kanssa on menestys myös hiilinielujen kannalta.
Nuorempia metsänomistajia rattiin
Toinenkin piirre erottaa haapavetisen keskivertometsänomistajasta. Nyt 47-vuotiaasta Pekkalasta tuli metsänomistaja 33-vuotiaana, kun hän pankkilainan avulla osti vanhemmiltaan vajaat sata hehtaaria taimikkovaltaisia metsiä. Tuon jälkeen Pekkala on hankkinut velkavipua käyttäen useita metsätiloja. Suurena linjana on kunnostaa ehkä heikkoonkin kuntoon päässeitä tiloja hyvään kasvuun. Nyt Pekkalalla, tämän vaimolla ja Pekkalan isällä on metsiä sen verran, että metsänhoitotöitä on käynnissä jatkuvasti. Pekkala toivoo muutosta metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Hän sanoo, että metsätilojen vakuudet on arvotettu pahasti alakanttiin, eikä pankeissa ole reagoitu metsätilojen arvonnousuun vakuusarvoja nykyhetkeen päivittämällä.
— Lainansaantia tilojen oston pitäisi saada helpotettua. Nyt syrjäseudun asuntoon saa lainaa paljon halvemmalla kuin metsätilaan, vaikka todellisuudessa metsätila on pankille paljon parempi vakuus.
Nuorempien metsänomistajien esiinmarssi saisi liikettä koko alan rattaisiin. Nyt metsänomistajat ovat keskimäärin 62-vuotiaita.
— Nuoremmat omistajat hoitavat metsiään aktiivisemmin metsiään. Olisi koko sektorin etu, että sukupolvenvaihdoksiin saataisiin vauhtia.
Oulusta 120 kilometriä etelään sijaitsevalla Haapavedellä maatalous on edelleen voimissaan. Pekkalalla on viljelyssä noin sata hehtaaria peltoa.
Jukka Pekkalan periaatteet metsätalouteen
- Tilan tiestö kuntoon.
- Käsittelykuvioita yhdistämällä saa töihin kustannustehokkuutta.
- Kun tekee metsänuudistamistyöt tinkimättömän hyvin, muokkaa maan kunnolla ja käyttää parasta viljelymateriaalia, täydennysistutuksia tai heinän torjuntaa ei yleensä tarvita.
- Taimikon varhaisperkuu ja taimikonhoito tehtävä ajallaan – mieluummin vähän etukäteen kuin myöhässä.
- Harvennukset tehtävä oikea-aikaisesti. Vanhojen metsien harvennuksista on enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
- Metsätaloudessa kannattavuus tulee lannoittamalla. Kivennäismailla voi lannoittaa typpilannoitteella toistuvasti ensiharvennuksesta alkaen. Turvemetsiin sopii tuhkalannoitus – turpeen oman typpitason mukaan myös turvemaille voi antaa typpeä. Käytännössä kaikissa metsissä jonkinlainen boorilisä on tarpeen. Ensin on selvitettävä boorin määrä kohteessa ja annettava booria sen mukaan.
- Metsätöitä ei tehdä kemeratukien ohjaamana. Se riittää, että työt tehdään ajallaan.
- Uusia metsätiloja voi ostaa, kun maapohja ja yhteydet ovat kunnossa tai kun ne sijaitsevat entisten metsien lähellä.