Droonit löysivät Suomen metsiin

Droonit löysivät Suomen metsiin 

Vuodenvaihteessa lisääntynyt valtion tuki lisää metsänomistajien kiinnostusta booriterveyslannoituksiin, arvioi ruiskudroonilla metsää lannoittava yritys.

 

Metsää lannoittavaa droonia eivät kivikot tai maaston jyrkkyys haittaa. Yhden hehtaarin lannoitustyö on ohi 10-20 minuutissa. Boorilannoitteen levitys jalkapelissä ja reppuruiskulla samankokoiseen sakeaan kuusikkoon voisi viedä parikin tuntia. Nopeuden lisäksi droonin etu on tarkkuus. Lannoitetta levittävä, yli 40 kilon drooni lentää joko pilotin käsiohjauksella tai itsenäisesti, omaa tutkaansa sekä gps- ja rtk-paikannusjärjestelmiä hyödyntäen, sanoo droonilannoituksen pioneerin, joensuulaisen Silvadrones Oy:n Ville Karjalainen.

— Jotkin kohteet menemme kokonaan automatiikalla, osassa kohteista lennämme reuna-alueet manuaalisesti ja keskustan automatiikalla ja joillakin pienillä kohteilla saatamme lentää kokonaan manuaalisesti, Karjalainen sanoo.

 

Toimii – uskottava se on

Urakan jälkeen metsänomistaja saa mustaa valkoisella siitä, missä drooni on lentänyt, missä lannoitustoiminto on ollut päällä ja kuinka paljon lannoitetta on käytetty. Metsänomistajien palaute on ollut pelkästään kiittävää.

—Meillä on ollut asiakkaita, jotka ovat ensin epäilleet tekniikan toimimista. Kun he ovat paikan päällä seuranneet levitystä, toimintamalli on todettu hyväksi. Siitä olemme saaneet paljon kiitosta, että palvelusta saa jälkikäteen oman raporttinsa, Karjalainen sanoo.

 

—Messuilla vanhat asiakkaat ovat sanoneet, kuinka kuusikon paremman kasvun on huomannut pian lannoituksen jälkeen, sanoo hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Lähteenmäki.  Tyytyväiset asiakkaat ovat käynnistäneet viidakkorummun. Terveyslannoituksen apu metsän elinvoimaisuuteen on pistänyt silmään.

—Naapuritkin ovat usein halunneet tarjouksen omiin metsiinsä, Lähteenmäki sanoo.

Näyttöohjaimessa näkyy palstan jo lannoitettu alue. Punainen nuoli näyttää droonin sijainnin. Tilanteen mukaan valitaan joko automaatti- tai käsiohjaus. Joissakin kohteissa käytetään molempia.

 

Yli tuhat hehtaaria

Kolmen toimintavuoden aikana Silvadrones on levittänyt booria yli tuhannelle metsähehtaarille Varsinais-Suomesta Oulun pohjoispuolelle. Parhaimmillaan yhden pilotin ja yhden droonin ketju on käsitellyt liki 30 hehtaaria päivän aikana.

Jatkossa yhtiö sanoo tähtäävänsä hallittuun kasvuun. Käytössä on tälläkin hetkellä toinen drooni, mutta toistaiseksi sille on langennut vain varalaitteen rooli.

—Jos jotakin odottamatonta sattuu, ei koko kausi tyssää siihen, että odotamme laitetta huollosta, Ville Karjalainen sanoo masiinasta, jonka hankintahinta oli noin 15 000 euroa.

 

Aiempaa edullisempaa

 Silvadronesissa toivotaan, että vuoden alussa noussut valtion taloudellinen tuki innostaa suomalaisia metsän terveyslannoituksiin. Uusi, 155 euron hehtaarituki kattaa noin 50-67 prosenttia Silvadronesin palvelusta, joka pitää sisällään myös lannoitteen. Alkuvuoden aikana Silvadronesin yrittäjät pääsivät käsittelemään tukun metsänomistajien tukihakemuksia, joita on voinut jättää Metsäkeskukselle käsittelyyn maaliskuun alusta lähtien.

Drooniin tankataan lannoitetta noin 15 litraa. Isompikin määrä sopisi, mutta hallittavuuden kannalta se on sopiva määrä.

 

Muuttuneen tuen taustalla on toive lisätä Suomen metsien kasvua, Veli-Matti Lähteenmäki sanoo.

—Valtion taholta tukea korotettiin, jotta metsien hiilensidontaa saadaan parannettua lyhyelläkin aikajänteellä.

Boorinpuutoksesta johtuvat kasvuhäiriöt ovat yleisimpiä pellonmetsitysalueilla sekä entisillä kaskiviljelyn alueilla. Oireita ovat muun muassa puun monilatvaisuus ja pensasmainen ulkoasu.

Yksittäiset käsittelyalat ovat olleet 0,5-20 hehtaaria.

—Kohteita on ollut hyvin vaihtelevasti. Yleisimpiä kohteita ovat vanhalla peltomaalla kasvavat istutuskuusikot, mutta kohteet voivat olla sellaisiakin, missä ei aiemmin ole ollut maanviljelyä, Ville Karjalainen sanoo.

Teknologiavastaava ja droonioperaattori Tomi Karjalainen (vas.) ja tutkimus- ja turvallisuusvastaava Ville Karjalainen ovat molemmat osakkaina yrityksessä.

 

Boori korjaa kasvuhäiriön

  • Boori on yksi puiden tarvitsemista hivenravinteista.
  • Boorin puutos näkyy kasvuhäiriöinä. Oireita ovat puun monilatvaisuus ja pensasmainen ulkoasu sekä pitkät ja kapeat neulaset.
  • Kasvuhäiriöitä tavataan yleisimmin pellonmetsitysalueilla kaikilla puulajeilla sekä kaskialueiden kuusikoissa Itä-Suomessa.
  • Lannoituksella voi ehkäistä häiriöitä etukäteen tai korjata jo havaittuja häiriöitä. Vaikutuksen voi nähdä jo yhden kasvukauden jälkeen.
  • Lannoitus palauttaa puuston kasvukykyä ja lisää hiilensidontaa. Taloudellinen hyöty metsänomistajalle tulee siitä, että tulevissa hakkuissa saadaan enemmän arvokasta tukkipuuta.
  • Lannoite levitetään metsään nestemäisenä tai rakeina, joko reppuruiskulevityksenä jalan tai droonilla ilmasta käsin. Osassa lannoituskohteita booria levitetään yhdessä muiden ravinteiden kanssa.

 

Katso video:

Lähteet: Metsäkeskus ja metsänhoidonsuositukset.fi