Kymmenen miljoonaa kuutiota sahatavaraa
Keitele Group työllistää, tuo vientituloja ja puun kantorahatuloja maakuntiin
Keitele Group ostaa tukkia maakunnista, työllistää henkilöstönsä lisäksi alihankinta-ketjunsa kautta laajasti toiminta-alueidensa väkeä ja vie yli 90 prosenttia tuotteistaan ulkomaille. Yhtiön saama uusin tunnustus toiminnan menestyksellisyydestä on viime vuoden lopussa vastaanotettu Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto.
Vuonna 1981 perustettu Keiteleen Teollisuussaha Oy, nykyinen Keitele Group, on toimintansa aikana tuottanut kymmenen miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Se on merkittävä määrä, sillä se vastaa lähes koko Suomen nykyisen sahateollisuuden vuoden tuotantoa. Yhtiö on käyttänyt tukkipuuta yhteensä noin 23 miljoonaa kuutiota.
– Tämä yhtiöllemme tärkeä merkkipaalu saavutettiin nyt maaliskuussa. Se on hieno saavutus, joka on saatu aikaan yhteistyönä henkilöstön, metsänomistajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo.
Mahdollisuuksia maakuntiin
Huomattavan tuotantosaavutuksen merkitystä voidaan tarkastella monelta kannalta. Aluetalouden näkökulmasta Keitele Groupin toiminta on ollut merkittävää sen päätoiminta-alueilla eli Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Yhtiö työllistää nyt yli 500 työntekijää, ja palkkoja on maksettu yli 250 miljoonaa euroa.
Alueiden työllisyyden kannalta Keiteleen toiminta on ollut huomattavan tärkeää, sillä yksi teollinen työpaikka luo perustan kahdelle-kolmelle liitännäisalojen työpaikalle.
Teollisten työpaikojen lisäksi urakoinnit metsässä, tukkien ja valmiiden tuotteiden kuljetukset sekä metsänhoito eri muodoissaan ovat antaneet alueiden ihmisille töitä. Näin laskien Keiteleen toiminnan kokonaistyöllistävyys on 1 500 – 2 000 henkilöä.
Korjuu- ja kuljetustyöt ovat merkinneet yhteensä noin puolen miljardin euron rahamäärää, josta suurin osa on tullut maakuntien yrittäjille
– Olemme luoneet puulle kysyntää ja menekkiä juuri siellä, missä esimerkiksi teollisia työpaikkoja on muuten vähemmän. Kaupungistumisen lisääntyessä Keitele on tarjonnut töitä ja luonut elämisen uskoa nimenomaan maaseudulla, Kylävainio luonnehtii.
– Olemme noudattaneet pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, työllistäneet ihmisiä suhdanteista riippumatta ja luoneet osaltamme turvallisen pohjan toiminta-alueidemme ihmisten elämälle.
Tukki pyörittää metsätaloutta
Keitele Group tuottaa sahatavaraa ja liimapuuta vuonna 2020 yhteensä noin 900 000 kuutiota. Tukkipuun kasvattaminen ja sahateollisuus on metsätalouden perusta ja merkittävä maaseudun työllistäjä, sillä se vastaa 70 prosentista metsänomistajan kantorahatuloista. Yhtiö on tulouttanut kantorahoja metsänomistajille tähän mennessä noin 1,5 miljardia euroa.
Jatkojalostus antaa uusia mahdollisuuksia Keitele-konsernin asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja mahdollistaa myös perinteistä tukkipuuta lyhyemmän ja pienemmän puun käytön Keiteleen sahoilla.
Tukkikaupat merkitsevät myös sitä, että sellupuuta tulee markkinoille. Biotalouden kehittäminen ja toimivan raaka-ainehuollon turvaaminen vaativat toimivaa sahateollisuutta, joka investoi ja kehittyy. Puusta käytetään kaikki tarkasti hyödyksi. Haketta menee sellutehtaille ja kuoret ja pelletöity kutterinpuru käytetään biopolttoaineena alueellisissa lämpölaitoksissa.
Ekologisia vientituotteita
Keitele Group vastaa lähes kymmenestä prosentista koko Suomen sahatavaratuotannosta. Yrityksen toiminta on tuonut Suomeen vientituloja yhteensä 2,5 miljardia euroa. Sahatavaran rooli Suomen viennissä on merkittävä, mutta jalostettujen tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa nopeammin kuin perussahatavaran kulutus. Yksi osoitus Keitele Groupin onnistuneesta vientitoiminnasta on viime vuonna saatu Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto, jota yritys pitää merkittävänä tunnustuksena ja osoituksena siitä, että yhtiötä on kehitetty oikeaan suun-taan jo pian 40 vuoden ajan.
Keiteleen tuotteista 93 prosenttia menee vientiin, suuri osa alan kilpailuimmille markkinoille Japaniin. Yritys vie puutavaraa ja jatkojalosteita 42 maahan, ja päämarkkinat ovat Japanin lisäksi EU-maat ja Pohjois-Afrikka.
– Suomalaisen puun hyvät ominaisuudet sopivat tuotteisiin, joita käytetään muun muassa maailman maanjäristysalueilla. Suomalainen puu on lopulta pitkän kierron käyttökohde eli siitä rakennetaan esimerkiksi turvallisia ja ekologisia koteja. Samalla puu toimii hiilivarastona, Kylävainio kertoo.
Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto
”Rohkeus, kasvu, investoinnit, uudistuminen yhdistävät tämän palkinnon voittajia. Palkitut yritykset ovat investoineet niin tuotantolaitoksiin, uusiin tuotteisiin ja palveluihin kuin henkilökuntansa osaamiseen. Näiden yritysten esimerkki myös kertoo, että uskallus riskinottoon kannattaa, ja siitä hyötyvät yrityksen ja sen henkilöstön lisäksi kumppa-nit ja koko yhteisö.
Yleiset palkintoperusteet liittyvät palkitun osoitettuun kykyyn saada aikaan kasvavaa ja kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Lisäksi on huomioitu, miten yritys edistää toiminnallaan esimerkiksi kestävää kehitystä, työhyvinvointia, digitaalisuutta ja muuta osaamista.”
Ehdotuksen palkittavista yrityksistä ja yhteisöistä presidentille tekivät Team Finland -verkoston toimijat, muun muassa Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera ja Ulkoministeriö. Elinkeinoelämän järjestöt antoivat ehdotuksia ehdokkaiksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi loppuvuodesta 2019 Keitele Forestille kansainvälistymispalkinnon. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia