Hankintaesimiehenä lapissa
Teksti: Maria Paldanius, kuvat: Kaisa Siren
Hankintaesimiehet Jukka Viitala ja Eetu Myllylä
Lappilaiset hankintaesimiehet ovat metsässä kuin kotonaan
Lapin alueen hankintaesimiehet, vas. Jukka Viitala (Salla ja Savukoski) ja Eetu Myllylä (Tervola ja eteläinen Rovaniemi) viettävät sekä työ- että vapaa-aikansa metsässä. Puukauppaan liittyen heillä on kaksi toivetta: että metsätiet laitettaisiin kuntoon ja metsänomistajat tekisivät harvennukset ajallaan.
Metsämaa on sateen jäljiltä kostea. Sääsket tunkeutuvat iholle ja oksat katkeilevat askelten alla. Tervolan ja eteläisen Rovaniemen hankintaesimies Eetu Myllylä mittailee ympärillään kohoavaa männikköä katseellaan ja tekee ytimekkään yhteenvedon: kyllä, tämä tässä on hyvin hoidettua metsää.
– Kun kulkee metsässä työkseen, oppii näkemään, missä kunnossa metsät ovat ja missä on laadullisesti hyvää puuta. Itse olen aina puuhannut metsissä ja lapsena olin ukin mukana metsähommissa. Sieltä se kipinä lähti. Yläasteella päätin, että minusta tulee metsätalousinsinööri, Myllylä kertaa.
Vuonna 2019 unelmiensa ammattiin valmistuneen metsämiehen perässä saapastelee Sallan ja Savukosken hankintaesimies Jukka Viitala. Hän aloitti tehtävässä lokakuussa 2020 – vain kuukausi Myllylän jälkeen, ja saatuaan metsätalousinsinöörin tutkintoon valmistavan opinnäytetyön päätökseen. Lapin alueen hankintaesimiehet ovat metsässä omassa elementissään ja tuntevat puustot kuin omat taskunsa.
– Metsiin liittyvä tietoni tulee käytännön kokemuksesta. Työskentelin 10 vuotta metsäkoneenkuljettajana, mikä on auttanut myös hankintaesimiehen tehtävässä. Hyvin hoidetun metsän tuntee siitä, että harvennukset ovat tehty ajallaan, jolloin puusto on elinvoimaista ja hyvässä kasvussa, Viitala summaa.
Jukka Viitalalla on vankka metsäalan kokemus, ennen metsätalousinsinöörin koulutusta hän toimi kymmenen vuotta metsäkoneen kuljettajana.
“Siinä työssä tulivat alueen metsänomistajat, metsät ja metsäautotiet tutuiksi. Siltä pohjalta oli hyvä ponnistaa eteenpäin.”
Metsätiet ja harvennukset
Auringonvalo siivilöityy männynoksien lomitse ja raidoittaa maiseman keltaiseksi. Ympärillä kohoaa sekä nuorta, harvennusikäistä metsää että uudistushakkuukypsää metsää. Myllylän mukaan Rovaniemen metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, eli raaka-ainetta saadaan suoraan Kemijärven sahalle jatkojalostukseen. Noin 75 kilometrin päässä, Tervolassa tilanne on vähän toinen.
– Tervola on aika kuusivaltainen ja hyviä männiköitä on haastavaa löytää, Myllylä vertaa.
Tieverkoston kunnostaminen on oma lukunsa, eikä tapahdu hetkessä. Hankintaesimiehillä on kuitenkin myös eräs toinen toivomus metsänomistajille – nimittäin se, että kaikki harvennukset tehtäisiin ajallaan.
– Päätehakkuuvaiheessa tukin määrä on suurempi ja puukauppatulo parempi niissä metsissä, joissa harvennukset on tehty ajoissa. Harvennus kannattaa nähdä sijoituksena tulevaisuuteen, Myllylä tiivistää.
– Moni metsänomistaja on miettinyt harvennusten lykkäämistä johtuen Pohjois-Suomessa uutisoiduista tehdashankkeista. Harvennuksia ei kuitenkaan kannattaisi viivästyttää. Karkea nyrkkisääntö harvennustarpeen määrittämiselle on se, että kun oksat vastaavat yhteen, on harvennuksen aika, Viitala lisää.
Lapissa maasto on omanlaisensa. Siemenpuuhakkuu on yksi vaihtoehto tällaiseen, tyypilliseen, mäntyiseen ja karuun kasvupaikkaan. Myös avohakkuu olisi mahdollinen, sillä matalan sammalpeitteen ansiosta maassa on jo runsaasti siemeniä ja metsä olisi varmasti lähtenyt niiden kautta kasvuun. Kuva on Jukka Viitalan hankinta-alueelta Savukoskelta ja palstan omistaa Hannu Lahtela.
Luottamuksen ilmapiiri
Puhelimen ääni rikkoo luonnon rauhan. Myllylä istahtaa kiven päälle puhumaan. Metsä muuttuu toimistoksi, mikä on hankintaesimiehen työssä enemmän sääntö kuin poikkeus.
– Tässä työssä aikataulut ovat aika joustavat. Välillä on toimistopäiviä ja toisinaan taas tulee oltua koko päivä maastossa, Myllylä toteaa puhelimesta palattuaan.
Ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien ja paikallisten hankintaesimiesten välinen luottamus on perusedellytys onnistuneelle puukaupalle ja pitkäaikaisille asiakkuuksille. Koska työajat ovat liukuvat, jokainen vastaa siitä, että oma tontti tulee hoidetuksi. Tärkeää on myös voida luottaa siihen, että jokainen hoitaa oman osuutensa.
– Meillä on töissä luotettavat yrittäjät, jotka päästäisin omaankin metsääni töihin, Myllylä vakuuttaa.
Hankintaesimiesten puheessa korostuu myös paikallisuuden merkitys: kun tekijät ovat paikallisia, he ovat tuttuja myös metsänomistajille. Puukaupan kannalta elintärkeää on paitsi keskinäinen luottamus, myös luottamus metsänomistajien ja hankintaesimiesten välillä. Siitäkin Myllylä ja Viitala ovat pitäneet huolen.
– Työnjäljestä ja sahapuumäärän kertymisestä hyvän katkonnan seurauksena on tullut kiitosta. Siitäkin on tykätty, että koko prosessi hoituu yhden ihmisen käsien kautta alusta loppuun asti, Viitala kiteyttää.
– Tämähän on asiakaspalvelutyötä. Kuuntelemme maaomistajien toiveita ja rakennamme puukauppaa niiden toiveiden mukaan, Myllylä lisää.
Kuvassa hankintaesimies Eetu Myllylä. “Paikallisuudella on iso merkitys myös tässä hankintaesimiehen työssä, yhteistyökumppaneihin täytyy voida luottaa kuten motokuskeihin, kuljetuksiin ja niihin luotettuihin, jotka aamuyöstä lähtevät auraamaan teitä.”
Metsässä töissä ja vapaalla
Kysyttäessä hankintaesimiestyön parhaista puolista, Myllylä ja Viitala palaavat takaisin perusasioiden äärelle – ja aina lapsuuteen asti. Työn mielekkyyden ytimessä on edelleen se sama tekijä, joka jo pikkupoikana veti imuunsa ja ajoi sittemmin alalle: halu viettää aikaa luonnossa, ulkona ja metsässä.
– Metsässä oleminen rauhoittaa ja siellä tulee vietettyä myös vapaa-aikaa. Syksyisin vapaa aika kuluu metsästellen, oman perheen sekä omien koirien kanssa. Kun tekee metsätöitä omassa metsässä, parasta on se, että siinä saa nähdä oman työn jäljen. Siitä olen tykännyt aina, Viitala toteaa.
– Metsässä tulee oltua sekä töissä että vapaalla: metsästämässä, moottorikelkkailemassa, ulkoilemassa. Siellä on hyvä olla. Jo lapsena mietin, että metsäala on ainoa ala, jonne haluan suuntautua, Myllylä sanoo.
Tulevaisuudessa molempien miesten tähtäimessä on jatkaa metsäalalla. Aika on osoittanut, että ala ei ole hiipumaan päin, pikemminkin päinvastoin: puukauppa on kasvussa ja trendi näkyy myös pohjoisessa.
– ihmiset ovat innostuneet kunnostamaan, remontoimaan ja rakentamaan talojaan, kun aikaa on vapautunut enemmän. Siihen kaikkeen tarvitaan tietenkin puuta, Myllylä mainitsee.
Puukauppa-asioissa metsänomistajat voivat ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin hankintaesimiehiin.
– Keitele Forest on kiinnostunut ostamaan tietyn tyyppisiä kohteita kesän ja syksyn korjuuseen. Erityisesti kiinnostus kohdistuu mäntytukkivaltaisiin väljennys- ja päätehakkuumetsiin, Viitala sanoo.