Harvennushakkuun laatu syntyy jo taimikossa
Harvennushakkuun laatu syntyy jo taimikossa
Mitä on tärkeintä, kun haluaa harvennuksilta hyvää työnjälkeä ja metsästä lisää tuloja? Taimikonhoito hyvissä ajoin, vakuuttavat metsänomistaja, metsäkoneenkuljettaja ja puunostaja.
Koira on ihmisen paras ystävä, kuuluu vanha sanonta.
Mutta metsänomistajalle paras ystävä on raivaussaha.
Näin sanoo seinäjokelainen metsänomistaja Mika Manni.
─Ajoissa tehdyllä taimikonhoidolla on kaikkein suurin vaikutus puutiliin ja harvennusten laatuun, vuosittain harvennushakkuita metsissään teettävä Manni sanoo.
Metsänomistajana hän on todennut saman, minkä metsätalouden kannattavuutta tarkasteleva tutkimuskin vahvistaa.
Hyvin tehty taimikonperkaus kertautuu hyötyinä useaan otteeseen metsikön koko kiertoaikana. Ajoissa ja asianmukaisesti hoidettu tuoreen kangasmetsän kuusitaimikko tuo metsänomistajalle 50 prosenttia enemmän euroja hoitamattomaan taimikkoon verrattuna. Männiköissä ero voi olla jopa 80 prosenttia.
Viidakosta ei saa kaunista
Samaa mieltä taimikonhoidon tärkeydestä on käytännön puunkorjuutyötä vuodesta 1986 tehnyt ähtäriläinen Esa Perälä.
Hän sanoo, että metsäkoneenkuljettajan työ vaikeutuu huomattavasti, jos harvennettavaa metsää ei ole perattu taimikkovaiheessa.
Silloin metsäkoneen kuljettaja näkee edessään vain tiheän viidakon pieniläpimittaisia puita, joita on vaikea käsitellä.
—Siinä kun viet hakkuukoneen kouran tiuhaan puustoon, pilkkoja tahtoo tulla liikaa. Jälki ei ole nättiä, mutta työ on tehtävä. Huonosta ei saa kultakimpaletta tekemälläkään, Perälä sanoo.
Kun taimikko on hoidettu ajallaan, puilla on paremmin tilaa ja ne kasvavat paksummiksi jo ensiharvennusikään mennessä.
—Taimikonhoidon ja harvennusten avulla kasvu kohdistuu harvempiin puihin, jotka pääsevät samassa ajassa kasvamaan isommiksi. Kun taimikkoa ei päästä kehittymään pahaksi, niin metsä on aina hyvässä kunnossa. Ja silloin pärjäävät kaikki, niin metsänomistaja, korjuuyrittäjä kuin puun ostajakin.
Valtakunnalliset ohjeet
Keitele Forestin hankintaesimies Sami Hankaniemi sanoo, että harvennushakkuiden toteutuksen pohjalla ovat valtakunnalliset ohjeet. Niiden avulla voi suunnitella, missä vaiheessa metsä on syytä harventaa, minkä verran puita poistetaan ja minkä verran jätetään.
—Hakattavan puuston määrään vaikuttavat metsän kasvupaikka sekä puiden pituus ja järeys. Ohjeissa näkee kullekin kasvupaikalle tehdystä taulukosta, minkä verran puuta pitää milläkin kohteella olla harvennuksen jälkeen, Hankaniemi kuvaa.
Koska harvennettavat metsät ovat erilaisia, myös ohjeissa on vaihtelua.
Hankintaesimies Sami Hankaniemi korostaa, että luottamuksellisiin suhteisiin pohjautuvissa metsäkaupoissa harvennushakkuiden työnjälki on paras käyntikortti sekä puut korjaavalla urakoitsijalle että Keitele Forestille.
—Jos lähtötilanne on esimerkiksi oikein tiheä metsä, silloin harvennetaan varovaisemmin, jotta pystyyn jäävät puut kestävät paremmin myrsky- ja tuulituhoja.
Hankaniemi korostaa, että luottamuksellisiin suhteisiin pohjautuvissa metsäkaupoissa harvennushakkuiden työnjälki on paras käyntikortti sekä puut korjaavalle urakoitsijalle että Keitele Forestille. Hyvä työnjälki on markkinointia tulevillekin vuosille
—Taloon voi mennä vielä toisenkin kerran, kun metsänomistaja on tyytyväinen, hän sanoo.
Metsäkoneen ohjaimissa töitä tekevä Esa Perälä muistuttaa, että metsänomistaja hänelle työmaat lopulta antaa.
—Yleisin metsänomistajan hakkuuohje on, että tee niin kuin itsellesi tekisit.
Kontrolli kolmeen kertaan
Lakipykälien ja valtakunnallisten suositusten lisäksi harvennushakkuiden toteutustapaan vaikuttavat metsänomistajan toiveet.
Hankaniemi puhuu laatuharvennuksesta, jossa metsästä kaadetaan ensin sairaat ja huonolaatuiset puut. Sen jälkeen laadultaan parhaita puita jätetään kasvamaan mahdollisimman tasaisesti hakattavalle alueelle.
—Suurin osa metsänomistajista toivoo laatuharvennusta. Joskus tehdään jatkuvan kasvatuksen harvennuksia, joskus korjataan puuta vähän vähemmän. Asiakaslähtöisyys on arkea metsän harvennuksessakin.
Hankaniemi sanoo, että rakentava ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävä yhteistyö kokeneiden koneurakoitsijoiden kanssa on avainasemassa, kun hakkuujäljen laatua kehitetään.
Hakkuutyön laatua mitataan ja arvioidaan kolmella eri tavalla.
—Metsäkoneenkuljettajat mittaavat korjuujäljen laatua itse. Päälle tulevat Keitele Forestin otantapohjaiset mittaukset sekä valtakunnalliset Metsäkeskuksen joka vuosi tekemät tarkastukset.
———
”Tavoite on, että jälki tyydyttää myös marjastajaa”
Metsänomistaja Mika Manni käy tapaamassa koneenkuljettajaa savotan alussa ja varmistaa yhteisen sävelen.
Seinäjokelainen Mika Manni pitää tärkeänä, että hän metsänomistajana käy tapaamassa hakkuutyön tekevää koneenkuljettajaa.
—Etenkin lumen alla voi olla maakaapeleita, salaojakaivoja tai rajapyykkejä, joita ei kartalta näe. Niitä merkkaamme yhdessä, Manni sanoo.
Samalla he käyvät läpi Mannin toiveita siitä, miltä metsän tulisi näyttää hakkuun jälkeen.
—Mitä haluamme sillä kohdalla kasvattaa, miten tiheää metsää haluamme, millainen maaperä tai miten myrskyherkkä paikka on, Manni kuvaa keskustelujen pääaiheet.
Hän käy tarkistamassa korjuujäljen hakkuun päätyttyä.
—Siinä voi suunnitella jo saman kohteen seuraavaa toimenpidettä. Kaadetuista rungoista näkee esimerkiksi, minkä verran niissä on lahoa ja pitääkö tehdä pienaukko uusien metsätuhojen estämiseksi.
Harvennushakkuiden laatu on noussut viime kuukausina vahvasti julkiseen keskusteluun. Manni on seurannut hakkuiden työnjälkeä yli neljännesvuosisadan siitä lähtien, kun alkoi rippikouluikäisenä kulkea moottorisahan kanssa omissa metsissä.
—Minullakin on ollut tavoitteena, että hakkuujälki metsässä tyydyttää paitsi metsänomistajaa, myös marjastajaa ja metsästäjää. Yleisesti ottaen hakkuujälki on viime aikoina ennemminkin parantunut kuin huonontunut.