Japani, puutalojen luvattu maa
Japanilaiset haluavat rakentaa puusta. Yli 120 miljoonan asukkaan maa on maailman suurimpia puutalomarkkinoita. Yhä useamman japanilaisen talon rakenteissa on suomalaista puuta.
Mitä yhteistä on Suomella ja Japanilla? Ainakin se, että kummassakin maassa kansalaiset arvostavat puuta kodin rakennusmateriaalina.
Suomeen verrattuna talomarkkinat Japanissa ovat valtavat. Maasta on kehittynyt maailman toiseksi suurin puurunkoisten asuntotalojen markkina-alue, sanoo Keitele Groupin johtaja Mikko Kylävainio.
—Japanissa omakotitalot on iät kaiket rakennettu puusta. Betonia ei käytetä muuhun kuin talon perustukseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maassa on rakennettu yli puoli miljoonaa puurunkoista omakotitaloa vuosittain.
Markkinoiden kokoluokkaeroja kuvaa se, että Suomessa on kahden viime vuoden aikana rakennettu noin 7000 omakotitaloa vuodessa. Luku pitää sisällään kaikki omakotitalot, ei vain puutaloja.
Japanilaiset arvostavat Keiteleen valmistamien Aurozai -palkkien ja -pilareiden laatua, mittatarkkuutta, jäykkyyttä ja lujuutta.
Tuhatvuotista taitoa
Japani voi aiheellisesti ylpeillä puurakentamisen pitkillä perinteillä. Puusta rakentamisen taito on kehittynyt vuosituhansien ajan.
Maa tunnetaan teknisesti taidokkaista, erittäin tarkasti toteutetuista ja silmää hivelevän kauniista puurakennuksista. Japanissa onkin moneen muuhun maahan verrattuna useita vanhoja puurakennuksia edelleen käytössä.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Reijo Rajala sanoo, että puuliitostekniikka ja rakentamisen tekninen tarkkuus ovat Japanissa kehittyneet tasolle, jota muualla maailmassa ei juuri tapaa.
Erityisesti perinteisissä puurakennuksissa on nähtävissä vaikutteita maan pääuskonnoista, shintolaisuudesta ja buddhalaisuudesta.
—Malliesimerkkinä puurakentamisesta Japanissa on tuhat vuotta vanha puutemppeli. Tämä kertoo, kuinka oikein rakennettuna, oikeilla tekniikoilla käytettynä ja huollettuna puurakennusten hiilivarasto voi säilyä todella pitkään, Mikko Kylävainio sanoo.
Omakotitontit ovat Japanissa pieniä, kuvan esimerkeissä 90 neliön omakoti rakentuu 100 neliön tontille.
Valmiina maanjäristyksiin
Tyynenmeren laitamilla talojen rakentajat painivat muiden haasteiden kanssa kuin Pohjolassa. Erityisesti sadekaudella rakennusten tulee kestää runsaita sateita ja voimakkaita taifuunituulia.
Tärkein ero olosuhteissa löytyy kuitenkin maaperästä. Koska Japani sijaitsee tuliperäisellä alueella kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa, maanjäristykset ovat usein toistuva riesa.
Järistykset ovat myös muuttaneet markkinatilannetta puusta rakennettujen talojen eduksi. Puutalot ovat saaneet mainetta, että ne kestävät maanjäristyksiä paremmin kuin muut.
Vuoden 1995 tuhoisan Kōben maanjäristyksen jälkeen Japanissa huomattiin, kuinka puutaloja voi tehdä vieläkin kestävämmiksi. Salaisuutena oli rakentaa talot massiivipuisten palkkien sijaan liimapuupalkeista.
—Kōben maanjäristys laukaisi liimapuun kysynnän kasvuun. Liimapuu on kustannustehokkaampaa, tarkasti syynättyä, tasalaatuista ja lujempaa kuin massiivipuu. Asiakas saa vähintään sen lujuuden, mitä liimapuupakkauksen etiketissä luvataan, käytännössä vielä enemmän, Kylävainio sanoo.
Palkit ja pilarit Suomen metsistä
Havainto liimapuun soveltuvuudesta japanilaisiin taloihin oli myös lähtölaukaus Keitele Groupin Japanin viennille. Yhtiö käynnisti liimapuun kaupan Japaniin heti, kun sen ensimmäinen liimapuutehdas valmistui Keiteleelle vuonna 2005.
Siitä lähtien Keitele Groupin liimapuun vientikauppa on kasvanut tasaisesti noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Liimapuutehtaan avaaminen Kemijärvellä vuonna 2016 on vauhdittanut vientiä entisestään.
Mikko Kylävainion luotto ei horju tulevaisuuteenkaan.
—Jäykkä, luja ja mittatarkka liimapuu sopii japanilaiseen pilari- ja palkkirakentamisjärjestelmään erityisen hyvin. Maa on moderniin puurakentamiseen soveltuvissa liimapuutuotteissa maailman suurin yksittäinen markkina.
Monilla sektoreilla Japania pidetään hitaasti kasvavana tai jopa hiipuvana markkina-alueena. Kylävainion mukaan liimapuutuotteiden osalta tilanne on toinen.
—Näemme Japanin edelleen kehittyvänä kasvumarkkinana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liimapuun osuus puurunkoisten talojen rakennusmateriaalina on kasvanut voimakkaasti, kun kaikki suuret talonrakentajat ovat siirtyneet liimapuun käyttöön.
Suuren markkinan ja standardisoitujen tuotteiden takia kilpailu markkinoilla on kovaa. Keitele Group on omalla Aurorazai-tuoteperheellään pystynyt valtaamaan vajaan kymmenen prosentin markkinaosuuden Japanin yli 2,5 miljoonan kuutiometrin liimapuumarkkinoista, Kylävainio sanoo.
—Pelureita on paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin perinteisillä sahatavaramarkkinoilla. Arviomme mukaan olemme jo Euroopan suurin Japanin rakenteellisen liimapuun valmistaja.
Turhat kilot ovat turhia euroja
Keitele Groupin strategiana liimapuutuotannossa on jalostaa tuotteet mahdollisimman pitkälle kotimaassa, lähellä puuraaka-ainetta ja suomalaisia metsiä.
Tällä tavoin toimimalla ei toiselle puolelle maapalloa laivata mitään turhaa, ja toimitusprosessi on tehokas.
—Näin pitkälle jalostetussa tuotteessa noin kolmannes raaka-aineesta päätyy prosessin aikana muuksi kuin lopputuotteeksi. Kun jalostamme tuotteen valmiiksi jo Suomessa, olemme kilpailukykyisempiä ja säästämme turhaa rahtia. Tuote on ympäristöarvoja korostavalle asiakkaalle selvästi ekologisempi kuin jos liimapuu työstetään sahatavarasta vasta Japanissa, Kylävainio esittelee toimitusketjun periaatetta.
Tehokasta räätälöintiä
Koska rakennustontit Japanissa ovat pieniä ja hinnat kovia, jokainen talo räätälöidään tontille sopivaksi. Valmistalotyyppisiä katalogeja ei käytetä.
—Rakennusmääräyksissä voidaan linjata esimerkiksi, kuinka paljon uusi talo saa varjostaa naapurin taloa. Näin uuden talon muoto pitää suunnitella siten, että se vastaa juuri talolle varatun paikan tarpeita.
Räätälöinnistä huolimatta Kylävainio kehuu japanilaista rakennustapaa erittäin tehokkaaksi.
—Suomessa omakotitalon rakentaminen vie usein puolesta vuodesta vuoteen. Japanissa talo on muuttovalmis tyypillisesti jo parissa kuukaudessa.
Yksi syy tehokkuuteen on rakennusmateriaalin käsittely. Kun Keitele Groupin liimapuu saapuu Japaniin, paikallinen talotehdas kokoaa liimapuutuotteista loppuasiakkaan tarvitsemat talorungon osat ja työstää tarvittavat liitokset.
Näin Suomessa valmistettu liimapuu päätyy nopeasti paikallisen omakotitalon, koulun tai muun kohteen kantavaksi rakenteeksi.
Japanilaisen tavan mukaan sadan neliön tontille voidaan pystyttää pohjaratkaisultaan liki yhtä suuri talo, Kylävainio sanoo.
—Ahtauden takia tontille viedään vain valmiit osat, jotka kootaan taloksi paikan päällä. Esimerkiksi kylpyhuone tuodaan paikalle valmiina seinä- ja kattoelementteinä, ja se on valmis käytännössä yhden päivän aikana.
Japanilaisen tavan mukaan sadan neliön tontille voidaan pystyttää pohjaratkaisultaan liki yhtä suuri talo, Kylävainio sanoo.
Pilarit ja palkit valmistellaan rakentamiseen ennen rungon pystytystä yleensä myyjän tiloissa. Eli ne ovat katkottu piirustusten mukaisiin mittoihin, loveutukset ja reiät on työstetty myös valmiiksi. Itse rakennustyömaalla tehdään vain asennustyötä.
Pienetkin tukit sopivat
Japanilaisasiakkaiden tarkkuus ja laatuajattelu olivat taustalla, kun Keitele Group valikoitui 2000-luvun alussa liimapuun toimittajaksi. Liimapuun laatuvaatimukset Japanissa ovat jopa kireämmät kuin Euroopassa, Kylävainio sanoo.
—Kyseessä on tuote, jossa lujuudella on erittäin suuri merkitys. Japanilaiset arvostavat laadukkaita puutuotteita. Tämä on syy, miksi Japanin markkinoilla liimapuuhun käytettävä raaka-aine tulee suurelta osin Pohjoismaista.
Savon sydänmailla Keitele Forestin ostopäällikkö Kimmo Viitamäki on tottunut kysymyksiin, mitä liimapuu oikeastaan on.
—Sitä saadaan, kun liimataan yksittäisiä lautoja yhteen suuressa puristuspaineessa palkeiksi. Näin tehtynä se on lujuusominaisuuksiensa puolesta parempaa kuin perinteinen yhdestä puurungosta sahattu palkki.
Japanilaiset asiakkaat tuovat Keitele Groupin liikevaihdosta noin kolmanneksen. Liimapuutuotteissa osuus on vieläkin suurempi.
Viitamäki näkeekin yhteyden japanilaisen omakotirakentajan ja suomalaisen metsänomistajan välillä. Puukauppaneuvotteluissa hänkin on päässyt kertomaan metsänomistajalle, kuinka moni Suomessa kasvanut puu päätyy hiilensitojaksi japanilaisen talon seiniin.
—Japani on meille jatkuva ja hyvin stabiili markkina. Suurena toimijana meidän tulee toimittaa liimapuuaihiota sinne tasaisesti.
Aasian liimapuuvienti lisää puunostajan tarvetta ostaa kuukaudesta toiseen eripituisia tukkeja ja saada katkottua ne tarkasti, Viitamäki sanoo.
—Liimapuutekniikan ansiosta ison palkin tekemiseen ei enää tarvita suuria satavuotiaita tukkeja. Liimapuusta suuria palkkeja voi tehdä jo harvennushakkuilta kertyvistä nuoremmista ja pienemmistä rungoista.
Kylävainion tavoin Viitamäki kiittää Keitele Groupin menestyksestä Japanin markkinoilla myös kotimaan kasvuolosuhteita.
—Suomessa puu kasvaa hitaasti, ja se on hyvälaatuista ja lujaa. Sen ansiosta pystymme takaamaan liimapuun lujuusluokan lopputuotteelle. Näin ei voi tehdä esimerkiksi Etelä-Ruotsissa, missä puu kasvaa paljon nopeammin kuin meillä Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Maanjäristysten uhan alla on rakentamisessa huomioitava ensimmäisenä turvallisuus. Puupalkkijärjestelmän rakenne kestää ja joustaa.
Talo valmiiksi kolmessa kuukaudessa
Vakiomittaisten liimapuupalkkien ja -pilareiden rakennusjärjestelmä osoitti nopeutensa, kun Takahiro Nishida rakennutti kaksikerroksisen kodin perheelleen lähelle Tokion metropolia.
Myyntiedustaja Takahiro Nishida elää kuten puhuu. Keitele Groupin Aurorazai-liimapuutuotteita Japanissa edustava Nishida rakennutti monen muun japanilaisen tavoin perheelleen omakotitalon, joka on rakennettu Keitele Groupin valmistamista liimapuupalkeista ja -pilareista.
Japanilaisessa pilari- ja palkkijärjestelmässä seinien runkotolpat pystytetään harvempaan kuin Suomessa. Vastaavasti pilarit ovat paksumpia, tyypillisimmillään kokoa 105 x 105 millimetriä. Pilareiden välissä ohuemmat vaakapalkit tarjoavat lisämahdollisuuksia kiinnittää seinän pintamateriaaleja.
Nishida osti 123 neliön rakennustontin tunnin junamatkan päästä Japanin pääkaupungista, yli 13 miljoonan asukkaan Tokiosta.
—Ostimme talopakettimme yritykseltä, joka välitti myös rakennustontteja. Yritys vastasi myös itse rakentamisesta. Lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötyöt se osti alihankkijoiltaan.
Japanilaisen omakotitalon ostaja uskoo avaimet käteen -hankkeensa pitkälti yhden rakentajayrityksen käsiin.
—Rakennusfirma järjesti kaiken rakennuspiirustuksista materiaalihankintoihin ja rakentamiseen. Kolmen kuukauden suunnittelujakson aikana tapasimme viitisen kertaa kasvotusten ja tarkensimme suunnittelijan kanssa piirustuksia 3-4 kertaa, ennen kuin rakentaminen alkoi, Nishida sanoo.
Kaksikerroksisen, lattiapinta-alaltaan 92 neliön talon rakentaminen vei vain kolme kuukautta.
—Perustamistyöt aloitettiin lokakuussa. Työt olivat valmiit tammikuun alussa. Muuttamaan pääsimme tammikuun 25. päivä, Nishida kertoo.
Nishida asuu talossa vaimonsa ja 12-vuotiaan tyttärensä kanssa. Ennen koronarajoituksia hän ajoi tunnin työmatkan junalla Tokiossa sijaitsevaan toimistoon. Koronan myötä yksi kodin makuuhuoneista on muuttunut kotitoimistoksi, josta käsin hän suurimmaksi osaksi työskentelee.
—Tämä on liimapuupalkkien ja -pilareiden avulla rakennettu, hyvin tyypillinen nykyaikainen japanilainen puutalo, jossa on kolme makuuhuonetta, kylpyhuone ja keittiö-olohuone.
Pienille tonteille ei voi varastoida rakentamiseen tarvittavia tuotteita. Ne tulevat rakentamisen mukaisessa järjestyksessä tontin viereen. Siitä ne asennetaan suoraan paikoilleen. Talon rakentaminen kestää vain muutaman kuukauden. Oheisen talon rakentaminen kesti kolme kuukautta.