Pyramidien ja parrujen luvattu maa
Afrikan kolmanneksi väkirikkain maa Egypti on suomalaisen sahatavaran suurin vientimarkkina. Vahva käsillä tekemisen perinne pitää yllä lautojen, lankkujen ja parrujen kysyntää.
Sfinksit, pyramidit, arkeologien aarteet ja faaraot ovat meille tuttuja, mutta Egyptistä löytyy myös yllättävä kytkös Suomeen.
Suomesta on jo yli sadan vuoden ajan viety sahatavaraa Egyptiin. Tälläkin hetkellä monilla egyptiläisillä työmailla rakennusmiehet kiipeilevät suomalaisesta puusta tehdyillä rakennustelineillä. Samaan tapaan egyptiläisten valumuottien seinistä voi hyvin löytyy Matti ja Maija Meikäläisen metsissä kasvanutta puuta.
Kansa kasvaa kohisten
Pienen perehtymisen jälkeen Suomi-kytkös tuntuu luontevalta: Suomea kolme kertaa suuremmassa Egyptissä luonto on pääasiassa aavikkoa. Omia metsiä ei ole, mutta väestö kasvaa vinhasti.
Kun asukkaiden määrä lisääntyy yli kahdella miljoonalla vuosittain, tarve uusille palveluille ja samalla rakentamiselle on suuri.
—Maassa ei kasva puuta tai puun tyyppistä muuta työstettävää rakennusmateriaalia. Omasta takaa löytyy tiiltä, betonia ja savea. Siksi puuta haetaan sieltä, missä sitä on, tilannetta kuvaa Keitele Groupin myyntipäällikkö Jarkko Pylväs.
Puutavaran pääkäyttökohteet kuulostavat tutuilta.
—Suomalaista puuta tarvitaan asumisen eri tarpeisiin: kaappeihin, sänkyihin, oviin ja ikkunoihin sekä pakkausteollisuuden tarpeisiin. Parrut käytetään pitkälti rakennustelineisiin, ja lautojen ykköskäyttökohde markkinatilanteesta riippumatta on muottirakentaminen, Pylväs sanoo.
Megaprojektien ja käsityötaidon maa
Hurja väestönkasvu näkyy Pylvään mukaan megaluokan projekteina, joilla uudistetaan satamia, rautateitä ja jopa kaupunkeja.
Suuria hankkeita ovat esimerkiksi uuden hallinnollisen pääkaupungin rakentamisen Kairosta itään sekä maan läpi kulkevan, maailmankaupan solmukohdaksi kasvaneen Suezin kanavan laajennustoimet.
—Egypti on selvästi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella suurin puutavaran käyttäjä. Infrastruktuuria ei uusita pelkästään kaupungeissa vaan myös maaseudulla. Koko maa on aktiivisen kehittämisen tilassa, Pylväs sanoo.
Tukea puutavaran kysynnälle tulee myönteisestä talouskehityksestä. Vuonna 2020 Egyptin bruttokansantuote kasvoi kolme prosenttia. Egypti oli ainoa maa Lähi-idän ja Afrikan alueella, joka ylsi silloin positiiviseen talouskasvuun.
—Kun kokonaisia kaupunkejakin tehdään uusiksi ja uusitaan valtiojohtoisesti kouluja, sairaaloita ja muita julkisia rakennuksia, rakentamistarvetta on jatkuvasti, ja uusien asuntojen tarve on pysyvä, Pylväs summaa.
Yli 20 vuotta egyptiläisten kanssa kauppaa tehnyt Pylväs kunnioittaa maassa säilynyttä käsillä tekemisen taitoa. Käsityön perinteet eivät ole päässeet näivettymään, ja kansa ratkaisee tarpeitaan kekseliäästi. Tämä pätee myös puutavaran käyttöön, jolla on tuhatvuotiset perinteet.
—Tässä maassa on todellakin opittu käyttämään sahatavaraa. Maan sisälläkin eri alueilla käytetään erilaisia materiaaleja tai sahatavaradimensioita saman tarpeen ratkaisemiseen.
Monipuolinen kattaus laatuja
Vuonna 2020 Egyptiin vietiin Suomesta lähes 1,2 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Tällä lukemalla maa oli kuutiomäärässä mitattuna suomalaisen sahatavaran tärkein markkina. Suomesta vietiin Egyptiin jopa enemmän sahatavaraa kuin sahatavaraa ja jatkojalosteita yhteensä Japaniin.
Egyptissä on kysyntää myös sellaisille sahatavaralaaduille, joita ei muualla pystytä käyttämään.
Siksi pelkän määrän sijaan Egyptillä on tärkeä rooli käsityövaltaisuutensa ansiosta muutenkin, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
—Egypti on markkina, joka ostaa sydäntavaran ja laadukkaimpien laatujen lisäksi melkeinpä mitä tahansa. Egyptiin kelpaavat sellaiset pienetkin erät, jotka jäävät muiden markkinoiden erikoistuotannoista ylijäämäksi tai hajaeriksi, Kylävainio sanoo.
Laiva on juuri saapunut satama-altaaseen, ranta on kilometrien päässä. Ensimmäiset proomualukset ovat aloittamassa lastin purkua.
Suurin osa Keitele Groupinkin vientimaista on kohteita, joissa rakentamisprosessit ovat tehdasmaisia ja automatisoituja. Niiden toimintaedellytyksenä ovat homogenisoidut, yhtä tai kahta mittaluokkaa olevat raaka-aineet. Egyptissä tilanne on toinen, Kylävainio sanoo.
—Käsityöläiskulttuurissa pystytään lähes mistä tahansa valmistamaan vaikka huonekaluja. Puusepät ja rakennusliikkeet hakevat maahantuojalta tavaraa, jota ne kykenevät omalla osaamisellaan hyödyntämään.
Monipuolisella kysynnällä on suuri merkitys sahatavaran tuottajalle.
─Näin meidän ei tarvitse hakettaa edes hylkylaadun paketteja energiaksi, kun niille löytyy Egyptissä käyttöä sahatavarana. Volyymilla mitattuna Egypti on meille Japanin jälkeen toiseksi tärkein markkina, Kylävainio sanoo.
Vajaasärmälaudalle käyttöä
Käsin tekeminen näkyy vahvasti myös rakennustyömailla. Kylävainio antaa esimerkin kerrostalotyömaalta.
—Kerrostalot tehdään paikan päällä valaen. Rakennustyömailla tehdään valumuotit, joihin tarvitaan puisia parruja ja valumuottien seiniä.
Egyptissä ei ole yleistynyt muissa maissa tuttu malli, jossa tehdasolosuhteissa valmistetut elementit kuljetetaan rakennustyömaalle ja nostetaan paikalleen nosturilla.
—Sen sijaan muotteja tehdään kerros kerrallaan. Aina seuraavan kerroksen päälle tehdään uusi valumuotti. Jos talossa on 15 kerrosta, niin runkohäkki valetaan pikkuhiljaa ja välit muurataan tiilistä, Kylävainio sanoo.
Toimintatapa juontaa juurensa edulliseen työvoimaan, jota on markkinoilla runsaasti.
—Olosuhteet eivät tue sellaista mallia, että maassa investoitaisiin elementtitehtaisiin. Kannattaa ennemmin tehdä paikan päällä ja hyödyntää saatavilla olevia resursseja.
Keitele Groupin tärkein tuote muottien tekemiseen on männystä sahattu 25 x 100 millin vajaasärmälauta.
—Kun maassa rakennetaan paljon, Egypti on hyvin merkittävä markkina yhdelle meidän tekemälle tuoteryhmälle eli vajaasärmälaudalle, Kylävainio sanoo.
Laiva ankkuroidaan ja lastia puretaan proomualuksiin. Hyörinä on kova sillä pienempiä aluksia voi olla
useampia yhtäaikaa. Lastia puretaan kahdessa vuorossa.
Näkymä kuin muurahaispesässä
Egyptin markkinoiden monipuolista kysyntää tukee myös tapa, jolla Keitele Groupin sahatavara kuljetetaan Suomesta Egyptiin.
—Tavara toimitetaan perinteisellä laivauksella, jossa puutavara nostetaan laivan lastiruumaan. Tämä tapa ei edellytä yhdenmukaista pakettikokoa ja sallii esimerkiksi useampien pituuksien lastaamisen samaan kuormaan.
Keitele Group on lastannut yhteen laivaan enimmillään 25 000 kuutiota sahatavaraa.
—Kun yksi laiva on lastattu kokonaan meidän omalla tavarallamme, se tuo toimintaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Alajärven ja Keiteleen sahojen lastit lähtevät Pietarsaaren ja Kemijärven sahan tuotanto Oulun satamasta, Kylävainio sanoo.
Parin viikon laivamatkan jälkeen tilanne muuttuu erikoiseksi.
—Alexandrian satamassa Egyptissä laiva ei kiinnity länsimaisen mallin mukaan satamalaituriin vaan ankkuroituu satama-altaaseen. Laivaan nousee purkuporukka, joka alkaa laivan omilla nostureilla nostaa puutavaraa eri suunnista vierelle tuleviin proomuihin, Kylävainio kuvaa.
Jokainen asiakas järjestää itse oman proomunsa laivan kylkeen.
—Yhden asiakkaan tavaraa nostetaan yhden proomuoperaattorin kyytiin. Laivan vierellä on valtava kuhina, kun paikalla voi yhtä aikaa olla viiden-kuuden operaattorin proomuja. Maallikolle näyttää siltä, että ääriään myöten lastatut proomut eivät voi mitenkään pysyä pinnalla. Näkymä on kuin muurahaispesässä!
Epäilyistä huolimatta purkuoperaatio on tehokas.
—Jos sama määrä sahatavaraa tuotaisiin laiturille, laituri tukkeutuisi täysin. Nyt kuorman purkajat tekevät pitkää päivää kahdessa vuorossa, ja proomut vievät lastin viiteen-kuuteen eri suuntaan. Lasti voidaan purkaa todella nopeasti, Kylävainio kehuu.
Ruuhkaa on, mutta kokemuksella egyptiläiset hoitavat sähinällä lastin purun. Työtä ja ruuhkaa helpottaa lastien vieminen eri kohteisiin itse satamassa.
Odotukset korkealla
Myyntipäällikkö Pylväs odottaa Egyptin markkinoiden vetävän suomalaista puutavaraa jatkossakin. Maan turismi on koronapandemian kourissa kärsinyt kovasti, mutta elpyminen on jo alkanut.
Yhtenä Keitele Groupin etuna Pylväs pitää toimivaa kumppaniverkostoa maan sisällä.
—Keiteleen merkki on tunnettu ja myös haluttu Egyptissä. Meillä on 15-20 maahantuojaa, joilla on erilainen määrä joko myyntipisteitä tai lisäportaita jakelukanavassa. Lisäksi meillä on kumppaneina pari Suomeen rekisteröityä kauppahuonetta, joiden kanssa teemme kauppaa.
Yhtiöllä on Egyptissä alalla pitkään toiminut agentti, joka on sitoutunut yhteistyöhön vain Keitele Groupin kanssa.
Pitkä ura on vahvuus toimintakulttuurissa, jossa kaupankäynti pohjautuu pitkälti henkilökohtaisiin suhteisiin ja verkostoihin.
—Kun sama henkilö on toiminut sahatavarakaupan parissa 40 vuotta, hänen suhdeverkostonsa antaa hyvää takanojaa, jonka avulla markkinatilanteen muutoksiin voi reagoida. Monimuotoista markkinaa ja monipolvista verkostoa pystyy lukemaan vain kokemuksen avulla. Myyntimme on hyvässä mallissa, Pylväs sanoo.