Turvemailla sadonkorjuun aika, kuivana kesänä talvea paremmat korjuuolosuhteet
Vuosikymmeniä sitten ojitetut turvemaat ja suot puskevat jo tukkipuuta. Turvemaiden puustolle luontuvilla tukkimitoilla korjuussa myös kertyy tukkipinoa, ja turvemaiden kuivan kesäajan korjuu myös tulouttaa metsätulot nopeasti. Turvemaita uudistamalla saadaan aikaan taas uutta kasvua.
– Nyt olisi jo aika hyödyntää aikaisempien sukupolvien tekemä työ turvemaiden kuivattamisessa. Alkaa olla käsillä se sadonkorjuun hetki, virkkaa Pohjois-Savossa ja Kainuussakin puuta Keitele Groupille hankkiva hankintaesimies Ari Sirviö.
Turvemaiden ja soiden puunkorjuuseen perehtynyt Luonnonvarakeskus Luken tutkija Harri Lindeman kannustaa myös orientoitumaan kohti soita ja turvemaita. Niillä kasvaa nyt runsaasti jalostettavaa puuta. Luken mukaan noin neljäsosa puustosta on turvemailla. Ja kuiva kesä voi olla talveakin parempi puunkorjuun aika, Lindeman muistuttaa.
– Oikein toteutettuna ja oikeilla paikoilla on kuivana kesänä turvemailla ja soilla paremmat olosuhteet toimia kuin huonona talvena.
Kyse on etenkin maaston kantavuudesta. Vaikka tänäkin talvena on lunta ja pakkasta riittänyt, niin nyt hangen alla on kuitenkin kantamaton märkä ja sula pohja.
Kuiva kesäaika tarkoittaa normaalisti heinäkuuta ja elokuuta, ehkä hieman syyskuunkin alkua. Kun hakkuita pystytään siirtämään talvelta tälle ajalle, niin se antaa samalla lisää työaikaa talvella tehtäville tärkeille harvennuksille.
Uudistamalla uutta kasvua
Kokonaispuuston vaihteluväli on turvemailla kankaita laveampi ja tukkisaantokin vaihtelee enemmän. Mutta tukkia on. Ari Sirviön mukaan rehevässä korvessa voi kasvaa aikaisempien harvennusten ansiosta 300 mottia kuusta ja tukkiosuus voi parhaimmillaan olla jopa 80 prosenttia. Siis parhaimmillaan.
Noin yleisesti ajatellen puun laatu ja runkomuoto ovat turvemailla suhteellisen eläväisiä kankaisiin nähden.
– Näissä oloissa pääsee oikeuksiinsa Keiteleen lyhyitä tukkeja sisältävä katkontamatriisi.
– Me tehdään tosi paljon 3,1 metrin tukkia ja pystytään hyödyntämään turvemaakohteiden elävämpi puusto tukkina. Me ollaan metsänomistajalle varteenotettava kumppani turvemaakohteillakin, Sirviö kehuu.
Hän rohkaisee metsänomistajia myös tarkastelemaan millaisessa kasvussa turvemaan puusto oikeasti on. Onko taloudellisesti järkevää harventaa vai päätehakata ja uudistaa metsä.
– Jos leimikkoa tekee metsänhoito edellä, niin on järkevää hakata huonompipuustoisiakin kohteita pois jos uudistamalla saadaan kasvua lisää.
Kesälle tekisi jo mieli
Sami ja Jorma Leinosen Urakointiliike Leinonen korjaa kahdella Ponssen harvesterin ja ajokoneen ketjulla puuta Keiteleelle Iisalmen ympäristössä.
Sami Leinonen näkee korjuukokemuksensakin kautta, että turvemaiden kuivan kesän puunkorjuuta on järkevää ja mahdollista lisätä.
– Uskoa vaan pitää olla, niin kyllä onnistuu. Esimerkiksi nyt on paljon puuromaista lunta, niin menee paljon polttoainetta.
– Kuivana kesänä on eri mukava toimia, sitä kesää saa jo odottaa, yrittäjä naurahtaa.
Leinoset toimivat turvemailla pääasiassa keveämmällä koneketjulla, jossa ajokoneessa on metriset telat. Ponssella olisi vielä pehmeille kohteille niin sanottu kymppipyörä pitemmillä teloilla, mutta siihen he eivät ole investoineet ainakaan vielä.
– Yllättävän pehmeiltä alueilta näilläkin saa puut pois.
Leinonen tekee korjuun suunnittelussa tiivistä yhteistyötä Ari Sirviön kanssa. Turvemaiden kesäkorjuun kasvattamisessa hän näkeekin yhtenä tekijänä juuri hyvän leimikoiden etukäteissuunnittelun jo leimikkoa ostettaessa.
Yrityksellä on kuusi työntekijää. Kun nykytalvet tahtovat olla 2-3 kuukauden talvia, niin silloin on aina kiire korjata kaikki talvelle jätetyt kohteet.
– Koska talvella on kuitenkin täystyöllisyys, niin kyllähän turvemaiden kesäkorjuu olisi hirmu hyvä asia, Sami Leinonen sanoo.
Tutkimuksesta apua korjuun suunnitteluun
Luken Harri Lindemanin mukaan turvemaiden kesäkorjuun osuutta pystytään nostamaan, mutta silloin on myös löydettävä oikeat kohteet ja suunniteltava leimikko ja puunkorjuu olosuhteiden mukaan.
Pelkkä huomio metsäkoneisiin ja telavarustukseen ei enää riitä, ja kaavamaisesta jaosta talvi- kesä- ja kelirikkoleimikoihin ollaan siirtymässä kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Kohteiden erottelussa tarvittavien määrittelytyökalujen puute lienee johtanut myös ylivarovaisuuteen korjuuajankohdan valinnassa.
Laserkeilausaineiston käyttö kehittyy nopeasti, ja saatavilla on jo 21 alueelta metsäkeskuksen julkaisemana Arbonaut Oy:n tuottamia staattisia korjuukelpoisuuskarttoja. Kartoissa erottuvat selvät talvileimikot, kelirikkoajan kohteet ja kesäkorjuuseen sopivat kohteet.
Kantavuuden ennustamiseksi on tutkimuksen alla esimerkiksi hakkuukoneeseen asennettujen 2D-laserskannereiden käyttö mittaamaan jatkuvasti ajourien painumaa. Lindeman mukaan nopeimmin käytäntöön saataneen menetelmä, jossa monitoimikoneen moottorin tarvitsema teho yhdistettynä tiettyyn maastokohtaan kertoo pehmeät kohdat.
Muun muassa metsäkonevalmistaja Ponsse on lähtenyt kehittämään vahvasti yhdessä Luken kanssa digitaalisen informaation hyödyntämistä.
Turvemaiden kesäkorjuun hyödyt metsänomistajalle
+ Mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti aikaisempien sukupolvien työ ja turvemaiden tukkipuu.
+ Kesäkorjuu nopeuttaa puunkorjuuta ja sitä kautta puunmyyntitulo on nopeammin tilillä.
+ Nopeampi uuden metsän alulle saanti uudistusaloilla.
+ Keiteleen käyttämät tukkimitat sopivat turvemaiden puuston hyödyntämiseen. Enemmän tukkia, isompi puunmyyntitulo.
Edut metsäyhtiön näkökulmasta
+ Tasaisempi puuvirta jalostukseen.
+ Nopeampi palvelu metsänomistajalle korjuun osalta.
+ Aukkojen korjuu kesällä antaa kapasiteettia hoitaa kasvatushakkuita talvella.
+ Urakoijille tasaisempi työllisyys läpi vuoden. Mahdollista investoida enemmän turvemaiden korjuukalustoon.