Ajoura
Puutavaran kuljetusta varten metsään hakattu noin 4–4,5 m leveä kulkureitti.
Ajouraväli
Ajourien keskikohdista mitattu ajourien keskimääräinen etäisyys toisistaan, yleensä noin 20–30 metriä.
Alaharvennus
Metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa häviölle jäänyt pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut.
Apteeraus
Puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti tapahtuva puun rungon katkaisukohtien määrittely.
Arvokasvu
Arvokasvu kertoo, paljonko puuston arvo kasvaa vuodessa. Eniten puuston arvoa lisää kuitukokoisen puun järeytyminen tukiksi.
Avohakkuu
Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto alueelle jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta. Avohakkuun jälkeen alue istutetaan tai kylvetään uudeksi taimikoksi.
Energiapuu
Energian, lämmön ja sähkön tuottamiseen käytettävä puutavara, esimerkiksi hake, halko tai rankapuu, jota käytetään lämpölaitoksissa tai yksittäisissä kiinteistöissä.
Ensiharvennus
Metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu, jonka tavoitteena on antaa kasvutilaa hakkuussa jätettävälle, metsikön parhaalle puustolle.
Hakkuu
Metsässä tapahtuva puutavaran valmistus, johon sisältyy puun kaato, karsinta, katkonta eri puutavaralajeiksi ja kasaus puutavaran metsäkuljetusta varten.
Hakkuukertymä
Hakkuussa metsästä poistettava myyntikelpoisen puutavaran (ainespuun) määrä.
Hakkuukone
Puutavaran valmistuksessa käytettävä metsäkone, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet kaadosta kasaukseen. Käytetään myös nimitystä harvesteri.
Hakkuukonemittaus
Puutavaran mittaus, joka tehdään hakkuukoneen mittalaitteella hakkuun yhteydessä. Mittalaite määrittää hakattavan puuston määrän puutavarapölkkyjen läpimitan ja pituuden perusteella. Mittaustulosta käytetään esimerkiksi maksettaessa metsänomistajalle puiden hinta ja metsäkoneurakoitsijalle tehdyn työn hinta. Vrt. jälkimittaus.
Hakkuukypsyys
Metsän iän tai kehitysvaiheen mukainen ajankohta, jolloin on perusteltua hakata metsä kasvatus- tai uudistushakkuulla.
Hankintakauppa
Puukauppatapahtuma, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan puun ostajalle tietynlaista puutavaraa sopimuksen mukaisen määrän. Metsänomistaja vastaa puutavaran hakkuusta ja metsäkuljetuksesta välivarastolle.
Harvennushakkuu
Metsänhakkuu, jossa annetaan kasvutilaa metsikön parhaiden puuyksilöiden latvuksille ja juuristolle. Tavoitteena on parantaa jäljelle jäävän puuston järeytymistä ja arvokasvua.
Harvennusmallit
Metsän harvennustarvetta ja alueelle harvennushakkuussa jätettävän puuston määrää osoittavat ohjeet, jotka on laadittu ottaen huomioon pääpuulaji ja maaperän ravinteisuus.
Istutus
Aukean tai lähes puuttoman alueen metsittämistä, metsänviljelyä, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä kourukuokalla tai pottiputkella tai koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella. Istutusmenetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet.
Jatkuva kasvatus
Varjostusta sietävien puulajien kasvatuksessa sovellettava metsänkasvatusmalli. Menetelmässä ei ole varsinaista metsänuudistamisvaihetta, vaan puuston kasvaessa sitä harvennetaan poistamalla metsikön kookkaimpia puita.
Jättöpuut
Metsänuudistamisalueelle jätettävää puustoa, joista käytetään yleensä nimitystä säästöpuut. Ne muodostavat osaltaan lahopuujatkumoa uuden metsän kasvaessa, turvaavat monimuotoisuuden säilymistä eikä niitä myöhemmin missään vaiheessa korjata pois.
Jäävä puusto
Metsään harvennushakkuun tai luontaisen uudistamisen hakkuun jälkeen pystyyn jäävä puusto. Jäävää puustoa voidaan hakata myöhemmin kasvatus- tai uudistamishakkuussa.
Kaistalehakkuu
Metsän luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu, jossa noin 20–40 metriä leveä kaistale
hakataan aukeaksi ja uusi taimikko syntyy alueelle reunametsän siemenistä.
Kaksijaksoinen metsä
Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusen taimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto.
Kangas
Metsätaloudessa kangas tarkoittaa kivennäismaata, jota peittää humus. Kangas kuvaa myös kasvupaikkaa, ja sitä voidaan tarkentaa ravinteisuudesta kertovalla määrittelyllä. Esimerkiksi tuoreella kankaalla on tyypillistä mustikan varvusto ja kuusivaltainen puusto, kuivahkolla kankaalla on tyypillistä puolukan varvusto ja mäntyvaltainen puusto.
Kantohinta
Puun ostajan metsänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantoraha ja pystyhinta.
Kantokäsittely
Maannouseman (juurikäävän) leviämistä hillitsevä toimenpide, jossa havupuiden kantojen pinnalle sivellään maannouseman itiöiden leviämistä estävää ainetta. Lehtipuuvesakon torjuntaa, jossa tuoreet lehtipuiden kannot käsitellään torjunta-aineella.
Kasvatushakkuu
Metsän hakkuuta, jonka jälkeen metsään jää kehityskelpoinen, kasvatettava puusto. Kysymyksessä voi olla harvennushakkuussa jätettävä puusto tai ylispuuhakkuussa vapautettava taimikko.
Kasvupaikkatyyppi
Kasvupaikkatyyppi kuvaa tietyn paikan ravinteisuutta ja edelleen puiden kasvua. Kasvupaikkaluokituksessa kangasmetsät on jaettu kuuteen luokkaan, jotka kuvaavat kangasmetsien viljavuutta ja puun kasvua. Ravinteikkain kasvupaikka on lehto ja karuin kuiva kangas. Vrt. metsätyyppi.
Kaukokuljetus
Puutavaran kuljettamista varastolta jalostuspaikalle. Kaukokuljetus voi tapahtua puutavara-autolla, junalla tai uittaen.
Kehitysluokka
Metsien luokitus puuston metsänhoidollisen kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokilla metsät ryhmitellään aukeisiin aloihin, taimikoihin, kasvatusmetsiin sekä uudistettaviin ja luontaisesti uudistumassa oleviin metsiin. Kehitysluokkia on kaikkiaan yhdeksän ja jokaiseen kehitysluokkaan liittyy laatuarvio puuston kasvatuskelpoisuudesta.
Keskiläpimitta
Metsikön elävien puiden keskiläpimitta, jota käytetään esimerkiksi metsän uudistamisajankohtaa arvioitaessa. Metsikön keskiläpimitta määritellään pohjapinta-alalla painotettuna.
Kiintokuutiometri
Puutavaran määrän kuorineen kertova mittayksikkö. Kiintokuutiometriin ei sisälly pinossa pölkkyjen väliin jääviä ilmarakoja, vaan ilmoitettu määrä on kiinteää puuta. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m3.
Kiintotilavuus
Suomalaisen käytännön mukaan pyöreän puutavaran määrä ilmoitetaan kiintotilavuutena, johon sisältyy myös puun kuori. Hakkeen ja sahanpurun määrä voidaan myös ilmoittaa kiintotilavuutena, joka lasketaan muuntokertoimilla irtokuutiometreistä. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m3.
Kokoojaura
Metsässä hakkuualueella oleva ura, joka toimii metsäkuljetuksen pääväylänä, kun puutavaraa kuljetetaan välivarastolle.
Konekorjuuketju
Puutavaran hakkuussa ja metsäkuljetuksessa tarvittava hakkuu- ja kuljetuskalusto, jossa on hakkuukoneiden tuotosta vastaava määrä metsätraktoreita puutavaran välivarastolle kuljettamista varten.
Korjuu
Metsätaloudessa puun korjuulla tarkoitetaan puutavaran valmistuksen ja välivarastolle päätyvän metsäkuljetuksen muodostamaa kokonaisuutta.
Kuvio
Metsässä kuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Käytetään myös nimitystä metsikkö tai metsikkökuvio.
Kääntömätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa kivennäismaa käännetään mättääksi samaan kuoppaan.
Laatuharvennus
Kasvatettavan metsän harvennusta, jossa poistetaan teknisesti heikkolaatuista puustoa.
Laho
Elävän puun tai puutavaran puuaineksessa oleva sienten aiheuttama vaurio, joka huonontaa puun käyttöä raaka-aineena.
Laikkumätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa pintamaasta tehdään pitkänomainen, noin 10–20 cm paksu kohouma.
Laikutus
Metsänuudistamisalueella tehtävää maanpinnan käsittelyä, jossa humuskerrosta rikotaan ja parannetaan istutuksen ja kylvön onnistumista.
Leimikko
Metsään rajattu alue puun myyntiä ja hakkuuta varten. Leimikkoa rajatessa ratkaistaan myös hakkuutapa eli se, miten metsä on tarkoitus käsitellä.
Lenkous
Metsätaloudessa lenkous tarkoittaa puun rungon tasaista käyryyttä. Lenkous vaikuttaa esimerkiksi sahatukin laatuun ja jalostusarvoon.
Lohko
Hakattavan alueen (leimikon) osa, jolla käytetään yhtenäistä puunkorjuun menetelmää.
Luontainen uudistaminen
Suunnitelmallinen metsänuudistaminen, jossa uusi taimikko syntyy alueella olevien siemenpuiden tai uudistettavan alueen reunametsän siementämänä. Luontaista uudistamista voidaan edistää kasvatettavia taimia häiritsevän vesakon raivauksella ja maanmuokkauksella.
Lähikuljetus
Synonyymi metsäkuljetukselle, jolla tarkoitetaan puun kuljettamista esimerkiksi metsätraktorilla hakkuupaikalta maantien varteen välivarastolle.
Maanmuokkaus
Maanmuokkauksella tarkoitetaan kivennäismaan pinnalla olevan humuksen rikkomista, jolloin parannetaan maaperän lämpö- ja ravinneolosuhteita ja ilmavuutta. Maanmuokkauksella voidaan tehdä menetelmästä riippuen kohoumia muokattavalle alueelle ja parantaa alueen vesitaloutta. Maanmuokkaus varmistaa metsänuudistamisen onnistumista ja helpottaa metsänviljelytyön toteuttamista.
Metsäautotie
Puutavaran kuljetukseen ja muihin metsätalouden tarpeisiin maanomistajan aloitteesta rakennettu yksityistie.
Metsälö
Metsälö on yhden metsänomistajan metsistä muodostuva kokonaisuus, jotka voivat olla yhdessä tai useammassa metsäpalstassa.
Metsämaa
Metsätalouden maata, jossa puuston kasvu on yli yhden kuution vuodessa hehtaaria kohden. Vrt. metsätalouden maa.
Metsänhakkuusopimus
Puukauppatapahtuma, jossa metsänomistaja luovuttaa puun ostajalle kirjallisella sopimuksella oikeuden hakata metsästään puita. Metsänomistaja saa kaupassa puiden arvon mukaisen hinnan ja puun ostaja vastaa puun korjuun toteuttamisesta. Metsänhakkuusopimus koskee ennalta sovittua, rajattua hakkuualuetta. Ks. Leimikko.
Metsänhoito
Metsissä suoritettavia toimenpiteitä, joilla uudistetaan, kasvatetaan tai suojellaan metsiä luonnon monimuotoisuus, tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet ja metsien virkistyskäyttö huomioiden.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsänhakkuusta on metsälain mukaan tehtävä ilmoitus Metsäkeskukselle. Uudistamishakkuuta suunniteltaessa ilmoitetaan myös tulevat uudistamistoimet. Metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä vastaa maanomistaja, mutta usein hakkuuoikeuden haltija tai leimikonsuunnittelija laatii ilmoituksen metsänomistajan valtuuttamana.
Metsätalousmaa
Metsätalouden käytössä oleva maa, joka jaetaan puuntuottokyvyn eli puuston kasvuedellytysten mukaan metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Näiden lisäksi erotellaan muu metsätalouden maa, jolla tarkoitetaan metsäteiden, varastojen yms. alueiden alle jääviä maa-alueita.
Metsäverotus
Metsätalouden tulosta maksettava vero, joka perustuu kaikilla metsänomistajilla vuoden 2005 jälkeen puutavaran myynnistä kertyneisiin tuloihin.
Mittaustodistus
Puukaupan osapuolien, metsänomistajan tai hänen edustajansa sekä puun ostajan edustajan hyväksymä loppuselvitys puukaupasta, jossa todetaan kaupan kohteena olleen puutavaran määrä ja laatu sekä korjuujälki. Tyytymättömyys mittaustulokseen, puutavaran laatuun tai korjuujälkeen on esitettävä ennen mittaustodistuksen allekirjoittamista.
Mätästys
Tiivispohjaisille, liiasta vedestä kärsiville kivennäismaille soveltuva maanmuokkausmenetelmä. Muokattavalle alueelle tehdään kaivinkoneella kohoumia taimien istutusta varten.
Ojitusmätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa alueelle tehdään matalia ojia ja niistä kertyvästä maasta laakeita mättäitä taimien istutusta varten. Käytetään myös nimitystä naveromätästys.
Pohjapinta-ala
Metsässä puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmoitetaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa käytetään esimerkiksi puumäärän arvioinnissa ja metsän harvennustarpeen määrittelyssä. Pohjapinta-alan arvioimisessa käytetään relaskooppia.
Poikaoksa
Yleensä paksu, jyrkästi ylöspäin kasvava oksa, joka alentaa tukkipuun rungon laatua ja taloudellista arvoa.
Poistuma
Metsästä lähtevä puumäärä, johon sisältyy hakattu puutavara ja luontaisesti elävästä puustosta poistuva puumäärä.
Puukauppa
Puutavaran myyntitapahtuma, joka perustuu metsänomistajan ja puun ostajan väliseen puukauppasopimukseen. Puukauppa voidaan tehdä pystykauppana, hankintakauppana tai käteiskauppana.
Puutavaralaji
Metsästä hakattu puutavara ryhmitellään jalostustarkoituksen tai muun käyttötarkoituksen perusteella puutavaralajeiksi, esimerkiksi sahatukeiksi, kuitupuuksi ja pylväiksi.
Pystykauppa
Puun myyntitapahtuma, jossa metsänomistaja luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Ostaja kaataa puut, kuljettaa ne pois metsästä ja vastaa kokonaisuudessaan puun korjuusta. Metsänomistaja saa myymistään puista pysty- eli kantohinnan.
Pääpuulaji
Metsässä kasvava puulaji, jonka hyväksi hakkuu- ja hoitotoimenpiteet pääsääntöisesti tehdään.
Päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuuta, jonka jälkeen alueelle on tarkoitus saada uusi taimikko luontaisesti tai viljellen. Päätehakkuutapoja ovat esimerkiksi avohakkuu, siemen- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.
Pökkelö
Pystyyn kuollut, vähitellen lahoava puu. Pökkelöillä on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja ne säilytetään aina hakkuiden ja muiden toimenpiteiden yhteydessä.
Rinnankorkeus
Puun rungon kohta, joka on 1,3 metrin korkeudella maan pinnasta tai ylimmästä juuren niskasta. Rinnankorkeutta käytetään erilaisissa puuston arvioinneissa, esimerkiksi pohjapinta-alaa, puuston ikää tai puun tilavuutta arvioitaessa.
Sahatukki
Puun rungosta tiettyjen mitta- ja laatuvaatimusten perusteella katkaistu pölkky, josta voidaan tuottaa sahatavaraa. Puun arvokkain osa.
Sertifiointi
Metsäsertifiointi tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta, jossa riippumaton osapuoli valvoo, että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan sekä etukäteen sovittujen sertifiointikriteerien mukaan.
Siemenpuumetsikkö
Metsä, jossa on käynnissä männyn luontainen uudistaminen. Alueelle on jätetty 50–150 siemenpuuta hehtaaria kohden, joiden tarkoituksena on siementää alueelle uusi taimikko. Luontaisen uudistamisen alueelle on yleensä tehty myös raivaus ja maanmuokkaus.
Säästöpuut
Metsänuudistamisalueille jätettävää puustoa, joka muodostaa osaltaan lahopuujatkumoa uuden metsän kasvaessa ja turvaa näin metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Säästöpuita jätetään uudistamisaloille keskimäärin 5–10 kappaletta hehtaarille, eikä niitä myöhemmin missään vaiheessa korjata pois. Myös myrskyn kaatamat säästöpuut tulee jättää korjaamatta.
Tavaralajimenetelmä
Puunkorjuumenetelmä, jossa puun runko katkotaan hakkuupaikalla puutavaralajeiksi, tukeiksi ja kuitupuuksi.
Uudistushakkuu
Metsän hakkuutapa, jonka seurauksena alue uudistuu luontaisesti (siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu tai kaistalehakkuu) tai viljellään istuttamalla tai kylvämällä (avohakkuu).
Varastopaikka
Paikka, jonne puutavaraa on varastoitu. Paikka voi sijaita kaukokuljetusreitin varrella tai jonkin jalostuslaitoksen läheisyydessä.
Äestys
Maanmuokkausta, jossa koneellisesti rikotaan kivennäismaan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaa osittain näkyviin. Äestys helpottaa metsänviljelytyötä ja parantaa luontaisen uudistamisen onnistumista.