Pohjois-Savon Pro metsä-palkinnot teollisuusneuvos Ilkka Kylävainiolle ja metsänomistaja Ari Kumpulaiselle
Pohjois-Savon metsäneuvosto myöntää vuoden 2023 Pro metsä -palkinnot keiteleläiselle teollisuusneuvos Ilkka Kylävainiolle ja Kiuruvedeltä lähtöisin olevalle metsänomistaja Ari Kumpulaiselle. Palkinnot luovutetaan erillisissä tilaisuuksissa juhannusviikolla Keiteleellä ja Kiuruvedellä.
Pro metsä -palkinto on tapa kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä maakunnissa. Palkinto myönnetään henkilölle, työryhmälle, yritykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pohjois-Savon maakunnassa Pro metsä -palkinto myönnetään tänä vuonna kahdelle ansioituneelle metsäalan edistäjälle. Palkinnon myöntää Pohjois-Savon metsäneuvosto. Palkinnot luovutetaan Keitele Groupin perustajalle, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainiolle sekä Kiuruvedellä metsiään hoitavalle metsänomistaja Ari Kumpulaiselle.
Pro metsä Voittaja 2023 -palkinnon luovutustilaisuudessa 20.6.2023 teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja
palkinnon luovuttajat vasemmalta, elinkeinopäällikkö Heli Jääskeläinen Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Savon Metsäneuvoston puheenjohtaja Tapio Tolppanen ja metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskus.
Pohjois-Savon metsäneuvoston palkintoperusteluissa kerrotaan, että Ilkka Kylävainion elämäntyö Keitele Groupin johdossa ja omistajana hakee vertaistaan. Kylävainion työn jäljiltä sekä Pohjois-Savo, Lappi että Pohjanmaa ovat saaneet Keitele Groupista aluetalouteensa yhden veturin lisää. Keitele Groupin toiminta mekaanisen metsäteollisuuden jättiläisenä perustuu ilmastokestävään metsätalouteen ja myös ympäristöarvot huomioidaan toiminnassa koko ketjun osalta. Sahatavaran valmistuksen lisäksi Keitele Group on merkittävä jatkojalostaja, koska se on Suomen suurin liimapuun valmistaja.
Metsänomistaja Ari Kumpulainen on hoitanut metsätilaansa Kiuruvedellä monipuolisesti soveltaen talousmetsässä jatkuvan kasvatuksen periaatteita. METSO-suojelun piirissä Kumpulaisen metsistä on noin kolmasosa. Kumpulaisen tilalla sijaitsee myös Sikapuron kosteikko, joka on perustettu 2012 ja kunnostettu 2021. Kumpulainen on esimerkillisesti avannut myös muille metsänomistajille uusia näkökulmia metsänhoitoon yhteensovittaen luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen tilan parantamisen, riistanhoidon, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, metsien suojelun ja virkistyskäytön.
Palkintoon kuului myös puulahjoitus, tammi. Tammi istutettiin hyvin valittuun paikkaan Keitele Timberin sahatehtaalla Keiteleellä. Tammea kastelee teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio.
– Pohjois-Savon metsäneuvosto haluaa edistää moniäänistä metsäkeskustelua maakunnassamme. Osaltaan tämän vuoksi Pro metsä -palkittavia valikoitui ehdotusten joukosta kaksi. Ilman aktiivisia metsänomistajia teollisuudella ei ole myöskään jalostettavaa puuta eikä kuluttajilla uusiutuvista materiaaleista valmistettuja lopputuotteita, korostaa Pohjois-Savon elinkeinopäällikkö ja metsäneuvoston sihteeri Heli Jääskeläinen Suomen metsäkeskuksesta. Pohjois-Savon alueellisen metsäohjelman päätavoitteina ovat olleet muun muassa ilmastokestävä metsätalous ja talousmetsien luonnonhoidon tason korottaminen. Työtä riittää, mutta jokainen metsänomistaja ja metsäalan toimija voi osana arkimetsänhoitoa huolehtia samalla luontoarvoista. Nämä Pro metsä -palkinnot ovat kunnianosoitus myös pitkäjänteisestä työstä kokonaiskestävän metsätalouden edistämiseksi, jatkaa Jääskeläinen.
– Ilkka Kylävainio kiittää metsäneuvostoa kohdalleen osuneesta kunniasta vastaanottaa Pro metsä -palkinto ja korostaa sen olevan palkinto pitkäjänteisestä työstä koko Keitele Forest -konsernin osalta. Pitkäjänteisyys yhdistää perheyrittäjyyden ja metsänomistajuuden. Molemmissa katsotaan asioita ylisukupolvisesti. Metsänomistajat ja kaikki metsäalan toimijat ovat vuosikymmeniä ponnistelleet metsien kasvun lisäämiseksi ja niiden ansiosta Suomen metsät kasvavat yli 100miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Raaka-ainetta riittää kestävästi metsäteollisuudelle kun hakkuut ovat olleet korkeimmillaankin noin 75 miljoonaan kuutiometrin tasolla.